Politiikka on mielenkiintoinen, jännittävä, humoristinen, ennalta-arvaamaton ja hyvin paljon yllätyksiä sisältävä pelikenttä. Parhaimmillaan draamankaarta tarjoileva jännitysnäytelmä vailla vertaansa. Näitä adjektiiveja tarkastellessamme, luulisi, että kaikki kansalaiset olisivat hyvin kiinnostuneita seuraamaan mitä nämä erityisosaajat ja arkemme sankarit tekevät kansalaistensa ja maamme hyväksi.
Silmäillään asioita hetki oikein suurennuslasin avulla.
Kuntavaalit:
Eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja kunnallisvaaleissa näyttäisi toistuvan samat teemat vuodesta toiseen – värisävyt vaihtelevat, mutta perusvärit pysyvät jotakuinkin samana.
”Kansalaiset, lähimmäiset, ei hätää, pidämme huolta teistä kaikista”
Itseasiassa vaalien alla esille tuotuja teemoja, vai pitäisikö sanoa ”pyrkimyksiä” silmäillessä, onnentunne hyväilee kauttaaltaan kehoamme, siis jokaista solua, kun ajattelen, kuinka hyväntahtoisia ja tulevaisuuden suhteen eteenpäin suuntautuvia henkilöitä ehdolla olevat ovatkaan, niin hyvin super adjektiivit ovat esillä vaalilupauksissa eri puolueiden ohjelmissa.
PUOLUEET:
Perussuomalaiset
Vuoden 2025 kunta- ja aluevaaliohjelma korostaa tehokkuutta ja parempaa toimintaa aiempaa niukemmilla resursseilla. Ohjelmassa painotetaan uusien teknologioiden hyödyntämistä, uusien toimintatapojen luomista ja uusien yritysten synnyn mahdollistamista.
Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra on tuonut esille tarpeen lopettaa ”sekoilu” kunnissa, viitaten muun muassa sananvapauden rajoittamiseen ja useista sukupuolista puhumiseen kouluissa. Perussuomalaiset vaatii, ettei kouluissa ole ”pervoilua”, vaan perusasiat asetetaan kunniaan peruskoulussa. (tarvitaanko nykyisin maalaisjärjenkäyttöönkin jo poliittista ohjausta?)
Lisäksi puolue esittää kouluihin tarkkailuluokkien palauttamista ja tasoryhmien käyttöönottoa myös varhaiskasvatuksessa. Hyvinvointialueilla perussuomalaiset ehdottavat vastavalmistuneiden lääkäreiden pakollista työskentelyä julkisella sektorilla määräajaksi.
Perussuomalaisten aiemmissa kuntavaaliohjelmissa on myös korostettu tyttöjen ja poikien wc-tilojen erillään pitämistä kouluissa sekä vastustettu tuulivoimalupien myöntämistä ennen terveysvaikutusten selvittämistä.
Kokonaisuudessaan perussuomalaisten kuntavaaliohjelma keskittyy suomalaisten arvojen ja kulttuurin ylläpitämiseen, taloudelliseen vastuullisuuteen sekä tehokkaiden ja toimivien palveluiden tarjoamiseen kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Järkeenkäypää ja kaunista retoriikkaa – jääköhän mahastaan kiinni rahapulan tai poliittisen ristivedon vuoksi? Saksi-Purra ja koko puoluejohto on kieltämättä vaihtanut asennettaan sekä toimintaansa viime vuosien aikana oikeistolaisempaan suuntaan. Kaikilla poliittista vastuuta jakavilla puolueilla on historiassaan vastaavan kaltainen polku kuljettuna, kun kansantuki siinä määrin on saatu tai saavutettu, että ollaan hallituksessa, tilanteet vaihtuvat ja mustavalkeaan ajatteluun alkaa tulemaan erilaisia värisävyjä. Äänestäjät eivät tahdo oikein ymmärtää tätä ja kansakunnan tuki alkaa heikkenemään, kunnes taas valta vaihtuu vasemmalta oikealle, tai päinvastoin. Olisiko sen kaltainen johtopäätös oikeansuuntainen, että kulloistakin hallituskokoonpanoa käskytettäisiin jostain muualta, jolloin periaatteista joita äänestäjille on annettu, joudutaan tinkimään ja tilanteet vaihtelevat hallituskausista seuraaviin, koska pettynyt äänestäjä joutuu valitsemaan uuden suosikin, kun edellinen ”petti” hänet. Summa summarum: ”Kuinka helppoa kaikki onkaan puheiden tasolla.”
Kokoomus
Vuoden 2025 kuntavaaliohjelma painottaa vahvaa ja vakaata kuntataloutta, elinvoimaista yrittäjyyttä sekä laadukasta koulutusta.
Kokoomus korostaa yrittäjyyden merkitystä kuntien elinvoiman lähteenä. Puolue tavoittelee sujuvia lupaprosesseja ja yhden luukun periaatetta yritysten palveluissa. Paikallisten yritysten osallistumista kunnan hankintoihin halutaan edistää, ja kaavoituksessa pyritään mahdollistamaan yritysten sijoittuminen alueelle.
Koulutuksen laadun varmistaminen on keskeistä Kokoomuksen ohjelmassa. Puolue haluaa panostaa varhaiskasvatukseen, perusopetukseen sekä toisen asteen koulutukseen, varmistaen kohtuulliset ryhmäkoot ja riittävät oppilashuollon palvelut. Lisäksi liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja lähiliikuntapaikkojen kehittäminen nähdään tärkeinä hyvinvoinnin tekijöinä.
Kokoomus painottaa kaavoituksen merkitystä viihtyisien ja turvallisten asuinalueiden luomisessa. Puolue haluaa säilyttää luonnonmukaisia puisto- ja metsäalueita kaupunkien läheisyydessä sekä edistää merellisten alueiden hyödyntämistä esimerkiksi Helsingissä. Rakennetun ympäristön kauneus ja viihtyisyys ovat tärkeitä tavoitteita.
Kokoomus myös korostaa asukkaiden osallistumista päätöksentekoon ja yhteisöllisyyden vahvistamista tukemalla vapaaehtoistoimintaa ja järjestöjä. Nuorisolle suunnattujen palveluiden kehittäminen ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen ovat keskeisiä keinoja segregaation vähentämiseksi ja kaupungin viihtyisyyden lisäämiseksi.
Kokonaisuudessaan Kokoomuksen kuntavaaliohjelma pyrkii rakentamaan kuntia, joissa talous on kestävällä pohjalla, yrittäjyys kukoistaa, koulutus on laadukasta ja asukkaiden hyvinvointi sekä osallisuus ovat keskiössä.
Tähän kaikkeen varmaankin tarvitaan juuri sitä itseään, Euroopan ulkopuolelta Suomeen muuttavia moniosaajia, jotka ensisijaisesti mahdollistavat ja toisaalta vastaanottavat itse tämän kaiken kauniin, kestävän, viihtyisän ”uuden normaalin” kuten WEF vaikuttajana puolueen puheenjohtaja asian ilmaisee. Maahanmuuttovirasto julkaisi alkuvuodesta tilastoja, jossa vain 10-15 % maahanmuuttajista ovat nettomaksajija yhteiskunnassamme, loput käytännössä ajautuvat tukien piiriin ennemmin tai myöhemmin. Kokoomus ajaa kiivaasti tätä jo vallitsevaa kehitystä eteenpäin ja nämä tilastot eivät ilmeisesti ole puoluejohtoa juurikaan kiinnostaneet, koska ajattelua ei ole päivitetty, ainakaan julkisuudessa. Esimerkkejä vastaavasta kehityksestä löytyy Ruotsista ja Saksasta, itseasiassa kaikista Euroopan maista – tämä ei voi näin ollen tulla yllätyksenä. Näitä talouttamme rasittavia asioita ei ratkaista eikä selitetä tämän kaltaisella retoriikalla, mitä kuntavaali ohjelmissa esitellään, asioiden todellinen tila ja raskas sisältö ei ole vielä tavoittanut puoluejohtoa, tai vastaavasti ulostulo ”satumaasta” todellisuuteen on sen verran epämiellyttävää, että halutaan jäädä todellisuuden ulkopuolelle, toivottavasti ei pysyvästi.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
SDP on julkaissut vuoden 2025 kunta- ja aluevaaliohjelmansa otsikolla ”Kaiken voi tehdä reilummin”.
Ohjelman keskeisenä tavoitteena on rakentaa oikeudenmukainen yhteiskunta, jossa poliittiset päätökset eivät kasvata kenenkään taakkaa kohtuuttomasti, ja vastuu jakautuu tasapainoisesti hyvinvointivaltion perustan säilyttämiseksi vahvana.
Hoitoon pääsyn nopeuttaminen: SDP tavoittelee kahden viikon hoitotakuun toteuttamista koko maassa sekä siirtymistä omalääkäri- ja omahoitajamalliin, jotta jokaisella olisi tuttu terveydenhuollon ammattilainen.
Koulutuksen laadun parantaminen: Puolue haluaa kääntää lasten ja nuorten oppimistulokset nousuun pienentämällä luokkakokoja, jotta opettajilla on enemmän aikaa oppilaille. Tavoitteena on myös varmistaa koulujen turvallisuus ja hyvä oppimisympäristö.
Asuntorakentamisen edistäminen: SDP pitää tärkeänä kohtuuhintaisen asuntorakentamisen vauhdittamista kunnissa, jotta kaikilla olisi mahdollisuus asua kohtuuhintaisessa kodissa.
Julkisen terveydenhuollon vahvistaminen: Puolue vastustaa hoitotakuun heikentämistä ja yksityisen terveysbisneksen tukemista, ja haluaa käyttää yhteisiä varoja julkisen terveydenhuollon parantamiseen sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen.
Työelämän kehittäminen yhdessä sopien: SDP haluaa välttää työelämän repimistä ja riitelyä, ja sen sijaan kehittää sitä yhteistyössä, jotta työntekijöiden palkkakuoppia voidaan välttää.
Ohjelmassa korostetaan myös reiluutta poliittisessa päätöksenteossa erityisesti silloin, kun julkinen talous on tiukalla. SDP kritisoi oikeistohallituksen toimia ja painottaa kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävien päätösten merkitystä jokaisen suomalaisen arjen parantamiseksi.
Kokonaisuudessaan SDP:n kuntavaaliohjelma pyrkii luomaan reilumman yhteiskunnan, jossa päätökset tehdään oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti, huomioiden kaikkien kansalaisten hyvinvointi.
Edellinen hallituksemme kokoonpano taisi olla SDP vetoinen. Äkkiä mietittynä, tuossa SDP:n kuntavaaliohjelmassa taidetaan pääosin yrittää korjata juuri niitä samoja virheitä, joita ”viisikko” tehtaili putkeen oikein urakalla neljä vuotta ja veikkaanpa, että pitkälti velkarahalla (40 000 miljoonaa tarkasti ottaen) Nämä jo syntyneet virheet toteutettiin nimenomaisesti SDP johdolla, puoluejohto ei muista sitä, ai niin, se olikin Sannan vika ja Sanna on ”out”.
Kirjoitin edellisessä artikkelissa (Pelko) vastuuseen liittyvästä ymmärryksestä, taipumuksemme pakoilla vastuuta, kertoo kehittymättömästä persoonasta, hän ei ymmärrä vielä kokemuksen itselleen antavaa merkitystä. Kuinka oppia sekä kehittää omia valmiuksiaan, kantamalla todellista vastuuta omista päätöksistään. Edellisen SDP vetoisen hallituksen keskeisten henkilöiden tulisi ehkä tarkastella omaa tekemistään menneisyyden valossa hetki. Tuo kuntavaaliohjelma on liian halpaa vastuunkantoa, lupailla täysin järjettömiä asioita, kun hetki sitten todellinen neljä vuotta kestänyt näytön paikka meni alle arvoasteikon.
Keskusta
Vuoden 2025 kuntavaaliohjelma keskittyy rakentamaan turvallista ja inhimillistä arkea koko Suomessa. Ohjelmassa korostetaan arjen perusasioita, kuten sujuvaa ja turvallista elämää, lasten kasvun tukemista, työllisyyttä, yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä.
Keskusta painottaa toimivien ja tasa-arvoisten palveluiden turvaamista kaikille suomalaisille ilman yksityistämistä tai palveluiden keskittämistä suuriin yksiköihin.
Peruskoulun vahvistaminen: Keskusta näkee koulutuksen investointina ja haluaa panostaa peruskoulun laatuun varmistaen, että jokaisella lapsella on mahdollisuus saada laadukasta opetusta omassa kunnassaan.
Liikunta- ja kulttuuripalveluiden saatavuus: Puolue korostaa kohtuuhintaisten liikunta- ja kulttuuripalveluiden merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle, pitäen niitä edullisena keinona edistää kansanterveyttä.
Työn arvostuksen palauttaminen: Keskusta haluaa nostaa työn arvostusta ja korostaa henkilöstön hyvinvoinnin tärkeyttä kunnallisessa päätöksenteossa.
Paikallisen yrittäjyyden tukeminen: Puolue sitoutuu tiiviiseen yhteistyöhön yrittäjien sekä kunnan työ-, elinkeino- ja kotouttamispalveluiden kanssa aktiivisen elinkeinopolitiikan edistämiseksi ja vakaalle kuntataloudelle perustan luomiseksi.
Vesihuollon omistajuuden säilyttäminen kunnilla: Keskusta pitää tärkeänä, että vesilaitosten omistajuus säilyy kunnilla, varmistaen näin puhtaan veden saatavuuden ja vesihuollon strategisen hallinnan paikallisesti.
Asumiskustannusten hallinta: Puolue pyrkii ehkäisemään yhteiskunnan eriytymistä kunnan asuntopolitiikan avulla, tavoitteena pitää asumiskustannukset kohtuullisina ja tarjota monipuolisia asumisvaihtoehtoja kaikille kuntalaisille.
Keskustan kuntavaaliohjelma tarjoaa rakentavan vaihtoehdon nykyiselle kärjistyneelle ilmapiirille, keskittyen vakautta ja inhimillisyyttä korostavaan päätöksentekoon. Puolueen tavoitteena on turvata tasa-arvoiset ja toimivat palvelut kaikille suomalaisille, edistää paikallista yrittäjyyttä ja varmistaa kuntien talouden kestävyys.
Keskustan vahvinta ja sanoisinko perinteistä aluetta on aina ollut maaseutumme, kannattaisi varmaankin ensisijaisesti ottaa lusikka kauniiseen käteen ja elvyttää maaseutu vanhaan loistoonsa, kyllä monipuoluejärjestelmämme pitää huolen lopuista, taakkaa voi jakaa ja priorisoida, koska nykyisin tahtotila kaikilla näyttäisi olevan pääsääntöisesti saman suuntainen – ainakin puheiden tasolla. Suuntaa voisi tarkistaa, ettei tule törmäyskurssi jonkun kanssa – tai oikeastaan, sehän on jo nähtävissä, nämä puolueet eivät tule koskaan toimeen keskenään. Sotien jälkeen kaiken perusta, selkärankamme oli maaseutu, noin 500 000 maatilaa – nyt olemme ilmeisesti noin 100 000 tilan varassa. Onko relevanttia kysyä: ”Mihin hävisi ja mistä syystä 80% siitä elämämme perusedellytyksestä, jota kaikki tarvitsevat selviytyäkseen elämässä – nimittäin peruselintarvikkeet ja niihin liittyvä tuotanto?
Vihreät
Vuoden 2025 kuntavaaliohjelma ”Arki ratkaisee” keskittyy rakentamaan Suomea, jossa jokainen voi elää turvallista ja hyvää arkea ilman huolta tulevaisuudesta. Ohjelman keskeiset teemat ovat:
Luonnon ja ilmaston puolustaminen: Vihreät sitoutuvat torjumaan ilmastokriisiä ja luontokatoa, jotta tuleville sukupolville voidaan taata elinkelpoinen ympäristö.
Laadukkaan koulutuksen takaaminen: Puolue haluaa varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus laadukkaaseen koulutukseen, mikä luo pohjan tasa-arvoisille mahdollisuuksille elämässä.
Eriarvoisuuden torjuminen ja ihmisoikeuksien puolustaminen: Vihreät pyrkivät vähentämään yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja puolustamaan jokaisen ihmisen oikeuksia, jotta kaikki voivat elää arvokasta elämää
Työn luominen ja kestävän talouden edistäminen: Puolue tavoittelee kestävää talouskasvua, joka luo uusia työpaikkoja ja tukee paikallista yrittäjyyttä ympäristön kantokyvyn rajoissa.
Kulttuuriin ja vapaa-aikaan panostaminen: Vihreät arvostavat kulttuurin ja vapaa-ajan merkitystä hyvinvoinnille ja haluavat edistää niiden saavutettavuutta kaikille kansalaisille
Helsingissä Vihreät ovat julkaisseet oman kuntavaaliohjelmansa ”Mahdollisuuksien Helsinki”, joka korostaa muun muassa hiilineutraaliuden saavuttamista, koulutuksen laadun parantamista ja kaupunginosien eriytymisen ehkäisyä.
Turun Vihreiden kuntavaaliohjelma painottaa tiivistä, luontorikasta ja ilmastoystävällistä kaupunkirakennetta, jossa joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ovat keskiössä.
Kokonaisuudessaan Vihreiden kuntavaaliohjelma pyrkii luomaan yhteiskunnan, jossa ympäristön hyvinvointi, tasa-arvo ja kestävä talouskehitys kulkevat käsi kädessä, tarjoten kaikille mahdollisuuden hyvään arkeen.
”Mahdollisuuksien Helsinki” voi muuttua ”mahdottomuuden Helsingiksi” kun keskustaan sijoitetut myymälät ovat autottoman kaupunkihankkeen seurauksena jo pääosin siirtyneet mahdottomuuden edessä kaupungin laidoille. Kaksi ongelmaa: mistä rahat kaikkeen tähän ja perustuuko valittu ideologinen ajattelutapa varmasti realiteetteihin?
Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on vihreiden keskeisin teema, onkohan tässä kohtaa mietitty ihan varman päälle jokaista liikkuvaa osaa? Teollisuuttamme ”ajetaan” Suomesta ulos, liian kovien päästövaatimuksien vuoksi. Tuotantoa siirretään niihin maanosiin, jossa edellytykset tuotannolle ovat olemassa koska päästövaatimukset ovat väljemmät. Vihreät saavat yhtiöt ulos Suomesta, mutta samalla tehtaillaan lisää työttömyyttä, valtion kipeästi tarvitsemat veroeurot jäävät ulkomaille ja kohdemaassa väljempien päästönormien vuoksi tuotannon päästöt ovat moninkertaiset verrattuna siirtymää edeltäneeseen tilanteeseen Suomessa, jolloin kokonaispäästöjä globaalilla tasolla maapallon ilmastoon muodostuu enemmän kuin ennen. Muuten, Suomen osuus kokonaispäästöissä on 0.001 % luokkaa. Onkohan vihreillä kotona kaikki valot päällä?
Ihan pikaisella matematiikalla laskettuna, se sama maailma jota nämä maailman pelastajat yrittävät pelastaa, vastaanottaa enemmän ilmansaasteita, tilanne käytännössä siis pahenee. Paikallinen tilanne parani, mutta globaali paheni. Työttömyyteen ja talouteen liittyvät kysymykset eivät ilmeisesti ole olleet edes työpöydällä pohdittavana. Tosin epäilen, että teollisuutemme edustajat ovat maininneet kyllä asiasta neuvotellessaan mahdollisuuksistaan jäädä Suomeen jatkamaan tuotantoaan.
Yhteen- ja miinuslasku tulisi hallita myös näissä puolueiden rakenteissa, mitä jää viivan alle, sen kaiken voi käyttää, vaikkakin usein ei edes ihan sitä kaikkea, budjetit tulisi mielellään olla edes hiukan ylijäämäisiä, ettei aina mennä +/- nolla (0) tilanteisiin. Järkeä kun ei voi opettaa, edes maailman parhaissa yliopistoissa.
Vasemmistoliitto
Vuoden 2025 alue- ja kuntavaaliohjelma keskittyy rakentamaan oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa jokaisen arjen kannalta keskeiset palvelut toimivat laadukkaasti ja saavutettavasti.
Laadukas koulutus kaikille: Vasemmistoliitto korostaa koulutuksen merkitystä tasa-arvon edistäjänä. Puolue haluaa varmistaa, että jokaisella lapsella on pääsy laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, joissa on riittävästi resursseja ja pienet ryhmäkoot. Lisäksi toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja oppimateriaalien saatavuus kaikille opiskelijoille ovat tärkeitä tavoitteita.
Toimivat ja kattavat julkiset palvelut: Puolue haluaa varmistaa, että jokainen pääsee terveydenhuoltoon nopeasti ja oikea-aikaisesti. Tämä sisältää hoitotakuun kiristämisen seitsemään päivään sekä omalääkäri- ja omatiimimallien kehittämisen. Henkilöstön riittävyys ja houkutteleva palkkaus ovat avainasemassa palveluiden laadun takaamiseksi.
Ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristönsuojelu: Vasemmistoliitto painottaa kuntien roolia ilmastokriisin torjumisessa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Puolue haluaa edistää kestäviä ratkaisuja kaavoituksessa, liikkumisessa ja energiantuotannossa.
Eriarvoisuuden vähentäminen: Puolue pyrkii vähentämään yhteiskunnallista eriarvoisuutta panostamalla sosiaalipalveluihin, kohtuuhintaiseen asumiseen ja tukemalla heikommassa asemassa olevia ryhmiä.
Kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen: Vasemmistoliitto arvostaa kulttuurin ja vapaa-ajan merkitystä hyvinvoinnille ja haluaa edistää niiden saavutettavuutta kaikille kansalaisille.
Helsingissä Vasemmistoliitto on julkaissut oman kuntavaaliohjelmansa ”Kaikkien kaupunki”, joka korostaa muun muassa kohtuuhintaista asumista, koulutuksen tasa-arvoa ja kaupunginosien eriarvoistumisen ehkäisyä.
Kokonaisuudessaan Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelma pyrkii luomaan yhteiskunnan, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvään elämään laadukkaiden julkisten palveluiden, koulutuksen ja kestävän kehityksen kautta.
Kaikkea kaikille – ”pappa betalar” – vihreiden malliin, mutta kelpaa vasemmistoliitolle (kin)!
Suomi maailman sosiaalihuoltona on maksanut kovan hinnan näiden nuorien ideologisten ajattelijoiden uskomusten toteuttajana. Nämä nuoret ajattelijat näkevät sen minkä haluavat nähdä, vastuunkantajien tulisi nähdä laajemmin, suuressa kuvassa on paljon liikkuvia osia, jotka pitäisi saattaa tasapainoon rahoituksen kanssa, ennen konkreettisia toimenpiteitä. Eihän kukaan voi väittää, tai edes ajatella, että ihmisiä ei pitäisi auttaa – se on velvollisuutemme.
Kun ”normaaliin” ajatteluun tulee ideologia mukaan, aivojen jokin osa lakkaa toimimasta ja vastaavasti verenkierto lisääntyy johonkin toiseen aivojen osaan – dramaattisin seurauksin. (lue artikkeli: ide-o-lo-gia) Tämä yksilö ei enää kykene ajattelemaan selkeästi realiteettien kautta, päämäärä on tärkein, maksoi mitä maksoi. Kun haluamme pelastaa jokaisen maailman ihmisen ja vielä maapallon, ollaan mahdottoman edessä. Vain satumaassa voi tapahtua tällaista. Tämä tosin ei ole vasemmintoliiton tai vihreiden ainoa ongelma.
Johtopäätös
Tutkiessamme kokonaisuutena näitä eri puolueiden kuntavaaliohjelmien sisältöjä, syntyy käsitys, että visiot ja käytännön mahdollisuudet eivät oikein kohtaa – mistä rahat näihin, sinällään AIVAN loistaviin ideoihin? Voisiko se olla kaikessa yksinkertaisuudessaan vain niin, että nämä sisällöntuottajat puoluetaustoistaan riippumatta, eivät yksinkertaisesti kykene pysymään erossa absurdista ajattelusta, nimenomaisesti ideologisista syistä.
Tämähän simuloi tilannetta, jossa kirjaisimme työpaikkahakemuksemme CV:n mielinmäärin ihan hatusta tempaistuja tutkintoja ja työhistoriaa, vain miellyttääksemme mahdollista tulevaa työnantajaamme. Puolueiden tapauksessa nuoleskellaan äänestäjiä. Kyllä kai näiltä eri puolueiden johtajilta voisi edellyttää enemmän konkretiaa tukemaan tuotetun sisällön toteutettavuutta, vaikka sitten, että mediamme toimesta kyseltäisiin vähän tarkentavia kysymyksiä: ”millä rahalla”, sen verran monissa vaalitenteissä näistä teemoista kysellään puoluejohtajilta kaikkien vaalien alla.
Juurisyy tai ongelma, josta kirjoitin edellisessä artikkelissani ”Pelko”, on täsmälleen se, että nämä nuoret eivät vain yksinkertaisesti tajua rahan todellista olemusta ja taloudenhoitoon liittyvää käsitettä ” tase”.
Onko se siis nuoren poliittisen päättäjän syy tai vika, että on lähdetty tietyn tyyppisiin hommiin (poliitikko), mutta ei hallita kaikkia perusedellytyksiä, mitä tähän sinällään vaativaan työnkuvaan sisältyy, kun yritetään hoitaa asioita valtakunta tasolla. Se on mittasuhteiltaan vähän toinen juttu, kun pitää kotitalouden asiat raiteellaan, kun sekään ei onnistu läheskään kaikilta. Vai onko se työnantajan vika, että se sallii tunarointia työpaikalla? Työnantajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä niitä henkilöitä, jotka ovat vaaleissa äänensä antaneet työpaikalla kelvottomaksi osoittautuneille henkilölle.
Tuntuu aivan sille, että nämä nuoret vallanpitäjät elävät jonkin tapaisessa ”satumaassa” jossa ei tarvitse muuta kuin toivoa, niin kaikki toteutuu. Velkaantumista ei nähdä tulevaisuuden taakkana, koska ei ole aikaa juuri nyt miettiä isommin ”liian kauas” tulevaisuuteen. Kerkeehän sitä vielä myöhemminkin.
Vastuunkanto jää vähiin, mutta juuri siitä syystä kinastelemisen aiheita riittää vielä seuraaville (kin) hallituskausille, kun suuren salin täysi-istunnoissa päästään aina ”avautumaan” edellisille tunareille. Istuntoja voi kuka tahansa seurata suuressa salissa ainakin torstaisin (vapaa pääsy). Istunnot vaikuttavat sisällöltään enemmän sirkushuveilta, kuin valtakunnan eliitin neuvonpidolta maan asioista, nk. ”herrasmies kettuilu” näyttää olevan pääteema. Voin vain kuvitella, mitä tapahtuu valiokunnissa, saattaa olla viidettä parhaimmillaan, viitteitä siitä löytyy kun kuuntelee muutamien kansanedustajien puheita suuressa salissa. Tämä huvittelun muoto saattaa jatkua ikuisuuden, ainutlaatuista viihdettä, mutta erittäin kallista sellaista. Pelkät korkomenot tällä hetkellä 3500 000 000 euroa vuodessa.
